Avaan silmäni ja katselen ympärilleni. Pimeää. Välttelen katsomasta kelloa, mutta kuin puolihuolimattomasti verkkokalvolleni piirtyvät kellon vaimeat numerot. 3.03. Auts…. tulee pitkä yö! Pyörin ja kääntyilen, hengitän rauhassa ja ajattelen mukavia. Ei auta. Lopulta nousen ylös ja käyn kirjoittamassa mielessä pyörivät tekemättömät asiat ylös paperille. Miten ikinä selviän tästä talvesta? Palaan sänkyyn ja toivon unen armahtavan öistä stressaajaa.
Kuinka paljon työ vie ajastasi ja energiastasi? Oletko edes miettinyt? Töissä jaksaa paremmin, jos on tietoisesti päättänyt kuinka ison siivun elämästään haluaa antaa työlle. Jos nyt antaisit työn osuudelle elämässäsi jonkun prosenttiluvun, mikä se olisi? Tuntuuko se sinusta hyvältä? Onko se otettu vai annettu luku? Haluatko jatkaa näin vai muuttaa sitä?
Omalle hermostolleen voi kertoa, että kaikki on ok! Jos kiire valtaa mielesi, kävele käytävällä tietoisesti hitaammin. Kirjoita hetki etanavauhdilla. Toimi kuin hidastetussa filmissä. Nosta katse pois töistäsi ja kävele ikkunan eteen. Katsele ulos ja hengitä rauhassa muutamia kertoja. Juo kuppi kahvia tietoisen hitaasti ja höpöttele työkaverisi kanssa. Saatat huomata, että mielesi rauhoittuu. Yksinkertaista, mutta niin toimivaa!
Kuvittele itsellesi jykevä ja paksu ovi. Minun mielessäni se on tamminen ja rautaisin takosaranoin koristeltu. Sulje se perässäsi, kun lähdet töistä kotiin. Pidä huoli, että työasiat jäävät sen taakse. Erityisen tärkeää tämä on, kun lähdet lomalle! Parhaiten nopeassa muutoksessa ja vauhdissa selviää sietämällä keskeneräisyyttä. Kaiken hallitsemisen aika on työelämässä ohi!
Vaativuuden ääni sisällämme. ”Tuntuu, että koko ajan on tehtävä jotain, saatava aikaan tai pidettävä asiat ja tapahtumat järjestyksessä. Mikään ei oikein riitä ja riittämättömyyden ja huonommuuden tunne vaanii. Tulee stressiä ja fyysisiä oireita. On vaikeaa rauhoittua.” Kenen ääni se on? Haluatko totella sitä? Minulla on käytössäni kuminen mielikuvanuija, jolla hiljennän äänen iskemällä sitä mielikuvissani lujaa.
Keho on viisas. Se tajuaa asiat heti ja viestittää sinulle välittömästi, että nyt kannattaisi hiljentää. Stressipurenta, suolistovaivat, lihaskireydet, selkävaivat, päänsäryt jne. En voi lakata ihastelemasta ihmisen kehon ja mielen yhteyttä! Ota vastaan kehon viesti kiitoksella ja ryhdy yhteistyöhön sen kanssa. Kysy mikä viesti kivulla on? Mitä kehosi toivoisi mielesi nyt tekevän? Hoida kehoasi, niin hoidat mieltäsi. Näitä kahta ei voi erottaa toisistaan.
Rajat. Joustavat, mutta selkeät rajat, suojaavat minua liialta rasitukselta. Tästä minä alan ja tuonne minä lopun. Edessäni ne auttavat minua suhtautumaan tulevaan luottavaisesti, takanani taas turvaavat, etteivät menneisyyden asiat vyöry päälleni. Sivuillani ne tekevät minut oikean kokoiseksi. On helpompi sanoa kyllä ja ei! Oletko miettinyt missä sinun rajasi menevät?
Herään tuhinan ääneen. Joku nukkuu vielä vieressäni. Keittiöstä näkyy aamun kajo. On kevät. Nousen sängystä ja venyttelen. Huomaan, että selkääni ei satu. Se tuntuu ihmeelliseltä! Keittiön kellosta näen, että olen nukkunut melkein kellon ympäri. Päässäni tuntuu usvaisuus ja rauha; olo on levännyt. Nappaan kahvinkeittimen päälle ja katselen ulos. Hengitän syvään ja päätän, että tästä en luovu enää koskaan!
