Kesälomien kynnyksellä monet valmennettavani ja työnohjattavani ovat sanoneet suoraan, että voimat ovat vähissä. Se myös näkyy ja kuuluu heistä. Onhan kulunut koronavuosi ollut raskas. Lisäksi sisäinen vaativuus vie voimat ja uuvuttaa!
Jokin aika sitten tapasin ohjauksessani innokkaan ja työstään selvästi innostuneen juuri työnsä aloittaneen esihenkilön. Toiseen ohjaukseen hän saapui silmin nähden väsyneenä. Kyselin väsymyksen syytä. Hän kertoi suoraan ettei kestä sitä, että homma ei ole vielä hanskassa ja että hän haluaisi tehdä kaiken aina mahdollisimman hyvin. Nyt hän ei siihen pystynyt, koska uutta työtä piti vielä opetella. Kertomusta siivittivät väsyneet kyyneleet.
Ryhmässä oli kasvattajia. Kertovat minulle työpäiviensä pituuksista. Myös siitä, että heillä on somessa ryhmä, jossa he iltaisin puhuivat niistä työasioista, joista ei päivän aikana ehditty puhua. He palasivat töihin lomaltaan pari viikkoa aikaisemmin, koska oli mukava suunnitella asioita valmiiksi ennen kuin työt alkavat. Kysyin mistä he ovat joutuneet työn takia luopumaan. Lista sai heidätkin lopulta hiljaiseksi: ajasta puolison kanssa, lasten kasvun seuraamisesta, omasta palautumisesta, harrastuksista ja unesta.
Eräässä ryhmässä tönin väsyneitä ryhmäläisiä lempeästi laatikon ulkopuolelle. Haastoin heitä tekemään töitä huonommin. Ehdotin tätä lääkkeeksi kiireeseen ja liialliseen työmäärään. He innostuvat pohtimaan mitä huonommin tekeminen voisi tarkoittaa. Yksi kommentti jäi pyörimään mieleeni: ”En voi tehdä huonommin ja vähemmän, koska siinä menee maine!”
Et ole sama asia kuin työminäsi. Olet paljon enemmän! Opi huomaamaan missä menevät egosi ja sielusi rajat.
Tiedän aika tarkkaa mitä nämä ihmiset käyvät läpi! Olen ollut aivan mahdoton suorittaja itsekin. Olen vaatinut itseltäni paljon oman jaksamiseni kustannuksella. En tee sitä enää, koska rajat tulivat vastaan. Oma loppuunpalaminen on ollut elämäni paras ja pahin kokemus.
Miten vaativuudesta voi päästä eroon?
Ensin kannattaa opetella hyväksymään se tosiasia, että hallinnan aika on ohi. Elämme jatkuvassa muutoksessa ja elämä on nopeatempoista ja ennakoimatonta. Jos yrittää saada kaiken tehdyksi ja ”pöydän puhtaaksi”, uupuu nopeasti. Myös keskeneräisyyden keskellä voi elää rauhallisesti.
Monet ajatusmallit, jotka ajavat meitä tekemään aina vaan paremmin ja enemmän, ovat uskomuksia.
Voi olla, että kannattaa pysähtyä miettimään mistä nämä mallit tulevat ja olisiko aika päivittää niitä enemmän itseä palveleviksi? Kenen ääni menneisyydestä on se, joka kertoo ettei riitä?
Vähemmän on enemmän! Sen sijaan, että yrittää tehdä kuuliaisesti kaiken, kannattaa keskittyä tekemään olennaisia ja oikeita asioita tosi hyvin. Huomaatko mihin niin ei tärkeään asiaan kulutat työssäsi liikaa aikaa? Mitä voit tehdä asialle?
Et ole sama asia kuin työminäsi. Olet paljon enemmän! Opi huomaamaan missä menevät egosi ja sielusi rajat. Jos joskus epäonnistut työssäsi, et ole epäonnistunut ihmisenä. Hyväksy välillä keskinkertaisuus.
Vaativuudesta pääsee eroon kun uskaltaa pysähtyä. Jos sinut on jo pysäytetty tai pysähdyit nyt miettimään, kiitä itseäsi! Jokin sinussa jo kertoo, että asioita olisi hyvä tehdä jatkossa toisin.
Ja ainahan voit tulla Äärettömän työnohjaukseen tai coachaukseen käsittelemään näitä asioita! Äärettömässä lomaillaan ja levätään kesällä. Elokuussa jatketaan taas. Hyvää lomaa lomaileville ja ihanaa kesää kaikille!
